|
Kontiolahden kenttä kirkasvetisen Höytiäisen järven rantamailla Joensuusta pohjoiseen on noussut nopeasti maamme kenttien eliittiin. "Suuri ja näyttävä" sanovat vierailijat mänty- ja lehtipuustoisen vaaran rinteille ja laelle syntyneestä kentästä. Paikalliset taas kutsuvat kenttäänsä Karjalan Vihreäksi Helmeksi. Hankkeen keskeisenä käynnistäjänä toimi golfinsa Helsingin Talissa aloittanut Väinö Broman, joka muistetaan kamppailuista Jalo Grönlundia vastaan 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Muistoina näiltä vuosilta on kolme SM-mitalia. Itä-Suomeen siirryttyään golf jäi taustalle kunnes 1980-luvun lopulla veri veti jälleen mukaan, ja kenttähanke lähti liikkeelle. Arkkitehti Kosti Kuronen sai käyttöönsä poikkeuksellisen otollisen maiseman. Tavoitteena oli rakentaa kenttä, joka suosii aloittelevaa pelaajaa, mutta jonka vaatimustaso nousee, kun lähestytään par-pelaamisen tasoa. Tähän filosofiaan kuuluu, että klubipelaajan draivipituuksien kohdalla on tilaa, mutta pidemmälle lentäviltä lyönneiltä edellytetään kasvavaa tarkkuutta. Hyvät draivit palkitaan ja huonoista rangaistaan oikeudenmukaisesti. Alkureiät pelataan vaaran laelle raivatulla ylänköalueella. Vesiesteitä ei ole eikä niitä osaa kaivatakaan. Bunkkerointi on liioittelematonta. Loppureiät pelataan järvelle viettävällä rinteellä. Klubitalon edustalta aukeva näkymä kolmelle viimeiselle reiälle taustanaan Höytiäisen järven selkä on yksi kauneimmista golfmaisemistamme. Vaikeita reikiä on monia. Jo vuoden 1994 SM-kisoissa kentän
vaikeimmaksi reiäksi osoittautui 14., pitkä par-nelonen.
Vaikeuksiin on myös helppo joutua jyrkkään ylämäkeen nousevalla
päätösreiällä ja 15., pitkällä par 3 -reiällä. |
 |
