Pressan palsta

Yleensä olen kirjoittamassa siitä, mitä minulle on tapahtunut (sehän on tietysti hyvin tärkeä...) mutta nyt kun olen siirtynyt arvostelevaan terassiparlamenttiin ajattelin välillä kommentoida muiden tekemisiä. Jouduin sunnuntaina pelaamaan kahden tamperelaisen kanssa, Lindeman ja Salmela.

Olen varmaan ollut huono ihminen aikaisemmissa elämissäni, mutta yritän parantaa tapojani.

Yritettiin tulla toimeen keskenään ja taaperettiin Vammalan hienolla ja hyväkuntoisella kentällä erinomaisessa säässä.

Päästin 16:lle reillä. Avaukset olivat kaikilla (tai me kuviteltiin ainakin) keskellä väylää, mutta kun päästiin noin 180 metriä teekuulista huomattiin, että väylällä oli ainoastaan Lindeman:n ja minun pallo. Kaitsun pallo ei näkynyt missään ja etsittiin sitä vasemmalta ruffista ja metsästä. Ja ihmeteltiin. Päästettin takana oleva ryhmä ohitsemme ja tietysti kerrottiin heillekin mitä oli tapahtunut. Ja ihmeteltiin. Kaitsu meni takaisin teelle ja löi uuden pallon korjaussarjan kera. Oikelle bunkkeriin.

Hänhän luuli, että eka pallo oli hävínyt vasemmalle. Itse olin jossain vaiheessa lyönyt palloni pin high vasemmalle forelle. Istuskelin puun varjossa väylän vasemmalla puolella ja odotin. Kaitsu löi neläjännen lyönnin bunkkerista melkein päähäni. Heittäytymällä selvisin siitä. En nähnyt mihin pallo putosi, mutta kuulin että se tuli kovaan maahan alas, joten se löytyy varmasti. Tai niin ainakin luulin ja Kaitsu löi varapallon bunkkerista jne jne jne. Lindeman:n kärsivällisyys oli koetuksella ja hän päätti löydä pallonsa greenille. Ja niin hän tekikin, samalla lensi divotti muutama metri eteenpäin.

Esimerkillisenä golffarina Lindeman haki divotin takaisin. Hän huomasi, että divotti olikin pudonnut sprinklerin päälle.

Sprinkleri oli noin 10-15cm alempana ja tuuhea nurmikko kasvoi sen ympärille. Arvasitte oikein, Kaitsun pallo löytyi sprinklerin keskeltä, mutta liian myöhään. Samaan aikaan olin löytänyt Kaitsun pallo metsästä pelaamattomasta paikasta eikä hyviä droppipaikkoja ollut. Kaitsu päätti kuitenkin dropata sivuun (melkein pelaamattomaan paikaan). Sieltä hän pääsi nippa nappa väylälle mutta matka lipulle oli vielä kymmeniä metrejä. Voi voi. Niinkuih kaikki teidämme normaalisti kunnon säätö päätty kolmeen puttiin, mutta ei tämä.

Kaitsu tartuu mailaan (ja ainakin minä kuvittelin, että tarkoitus oli lyödä korkeahko löynty jollain wedgellä) ja swingaa suht kovaa mutta osuu kylkeen! Pallo lähtee aivan tolkutonta vauhtia kohti greeniä ja ehdin ajatella, että tuohan menee yli greenin ja kauas. Voi Kaitsu parka. Vaistomaisesti sekä Lindeman että minä huutaa OSU! OSU! Ja lipputanko melkein katkeaa kun Kaitsu pallo osuu siihen voimalla. Okei, toivomuksemme toteutui, mutta mihin pallo kimpoo seuraavaksi? Ja nyt vasta ihmeteltiin. Pallo ei kimpoaa mihinkään, vaan putoaa nätisti kuppiin! Triplabogey ja matka jatkuu. Ja jossittelu alkaa. Mitä jos sitä ja tätä, mutta entäs jos... jne.

Oli sangen mielenkiintoinen ja mukava kierros. Lindeman ja minä pelattiin hyvin ja Kaitsuu... no niin, hän muistaa kierroksen 16. reikää vielä pitkään. Jopa Lindeman alentui kertomaan tapahtumasta terassilla kierroksen jälkeen. Siinä oli toinen ikimuistoinen tapahtuma.

On se niin mukava pelata Mid tourilla.

 

-- Thomas --

 

 

 

SM KISAT

Jokivarren haastava golfkenttä pani (yhtä lukuunottamatta) Midit siltaan Midien lyöntipeli SM:ssä. Marco Willberg pelasi kaksi ekaa kierrosta siedettävää golffia, mutta sunnuntaina hän lähti sitten karkuun, ja kunnolla. Kolme alle viiden reiän jälkeen, vaikka hän teki bodien kakkosella! Lopputulos sunnuntaina 69. Marco voitti ensimmäisenä sekä Rpsm:t että Lpsm:t samana vuonna. Seuraavaksi on kai vuorossa neljän osakilpailun voittoputki (Kaipella ja allekirjoittaneella (kaksi kertaa) on kolme) ja sitä kautta kolmen tourin voittoputki. Ei hemmetti.

Nyt treenaamaan,että voidaan pistää edes vähän hanttiin!

 

Espoon uusitut greenit ovat kieltämättä haastavat, mutta samalla reilut.

Lyöt hyvin ja puttaat hyvin niin tulosta syntyy. Jos yksi osa-alue ei toimi niin korttiin tulee isoja lukuja.

 

Espoossa toimi muutenkin kaikki tosi hyvin. En tiedä mistä aloittaisin joten kiitän ja kumarran joka suuntaan. Täysi kymppi kentälle, järjestelyille, pelikavereille, kelille ja Willbergille. Jos vielä peli olisi kulkennut koko viikonloppu olisi ollut kympin arvoinen...

 

Haluan tässä kiittää kaikkia Midejä vuosien varrelta. Pitkään olin toimikunnassa ja meillä oli selkeänä visiona viedä Suomen Midtouria eteenpäin siten, että me kehittyisimme golffareina ja sitä kautta tourin taso nousee. Välillä pelataan tiukoilla kentillä ja sitten taas tulee kisoja jossa myös tavalliset Midiläiset pääsevät scooraamaan.

Minusta tuntuu, että Mid tour antaa motivaation treenata ja vaikka ei ole asia kärkeen niin pelaajat haluavat mitata tasonsa. Parasta on kuitenkin se tosiasia, että edelleen kannustetaan toisiamme eikä kukaan ota tätä liian vakavasti. Silti ollaan tosissaan ja kolmen putin greenin jälkeen ottaa päähän. Ja niin se pitääkin olla. Mielestäni osoitus siitä, että jotain on tehty oikein (toimikunta, pelaajat, liitto ja kaikki) on se, että kansaisvälisissä kisoissa suomalaiset Midit ovat hyvin arvostettuja pelitaitonsa ansiosta.

Sami Haapamäki on uusi puheenjohtaja ja olen varma, että hän pystyy rakentaamaan meille hyviä kilpailukalentereita. Sami on tunnettu golffari Suomessa ja hänellä on kokemusta.

 

Kiitos kunniajäsenyydestä. Näyttää siltä, että kategoria tuli tarpeeseen...

 

ex-pressa



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaahas, näin kävi taas tänä vuonna. Tappio ensimmäisellä kierroksella.

Viime vuonna hävisin ISO Ossille ja hän eteni mestariksi asti. Tänä vuonna herra ex-kapteeni Willberg pisti minut nippuun 6-0 ja siinä vaiheessa ainakin minä tiesin, että Marcosta tulee mestari. No joo, monta peliä oli vielä pelaamatta ja Mid tourin taso on noussut sen verran, että minun lisäksi ei ollut monta heittopussia mukana ja onneksi (anteeksi Niko) jonkun verran ns. yllätyksiä nähtiinkin.

Ruukin kenttä oli tosi hyvässä kunnossa ja oli kiva pelata. Ruukissa kaikki alueet ovat lähellä klubitaloa. Siellä on tosi hyvä kilpailufiilis kun range, puttigreeni ja ykköstee ovat kompaktilla alueella.

Ruukissa on myös aktiivinen Mid porukka.

Naisten finaalissa olivat vastakkain Ansku ja Minna. Tällä kertaa Ansku oli parempi, mutta uskon, että Itävallan seniorimestari Minna haluaa revanssia viimeistään Espoossa.

Ennen finaalia neljä pelaajaa yrittivät pysyä Marcon kyydissä, mutta ei heistäkään ollut ex-kapteenin kaatajaksi. Juuso vietti lomapäiviä joten kaksi parasta paikalla (eli Marco ja Jani) olleista pääsivät finaaliin.

Tällä kertaa oli Marcon vuoro voittaa. (Minä tiesin sen jo perjantaina...). Jarmo J sai pronssia ja nykyinen maalainen Matti M oli neljäs.

 

Pressa

 

 

Toinen kisa käytiin vaihtelevissa olosuhteissa Meri-Teijossa.

Ensin täytyy nostaa hattua Meri-Teijolle. Pienellä budjetilla he saavat kentän todella hyvään kisakuntoon vuodesta toiseen.

 

Turun mies Juuso jatkaa vakuuttavia otteita ja ensi vuoden EM-matkaa alkaa jo olla kasassa. Minulla oli kunnia pelata Juuson kanssa perjantaina ja se oli tosi mukava seurata hienoa peliä läheltä. (Itse pelasin tosi hyvin harkkakierroksella perjantaina, mutta kuten tiedämme, sillä ei saanut bonusta kisassa. Painaako tosiaan tuo scorekortti taskussa niiiin paljon...?)

 

Ja pahus sentään, laihtunut ex-kapteeni Willberg painoi ohitseni rankinglistalla. Ei välttämättä mikään suuri yllätys, mutta harmittaa silti.

 

Syvän, pitkän, ankaran ja lohduttaman tuntuisen aallonpohjan nähnyt Lauri Gulin oli toinen. Lauri on sitkeästi jaksanut uskoa itseään, (en tiedä onko kukaan muu uskonut...) ja nyt kun Laurin putteri toimii niin kuin ennen vanhaan tulosta syntyy. Tosi hieno juttu.

 

Ruukissa nähdään. Harjoitelkaa!

 

-- Pressa --





 

 

 

 



Suomen Midit pärjäsivät oikein hyvin Rio Real:n Euroopan mestaruuskisoissa. Tänä vuonna kukaan ei yltänyt ihan terävimpään kärkeen, mutta meikäläisten leveys ansaitsee kiitosta ja kumarrusta.

40 parhaan joukossa oli esim 6 englantilaista (heistä kyllä kolme kymmenen joukossa), 6 suomalaista, 5 espanjalaista, 3 ruotsalaista

tulokset:

http://www.midamateur.rioreal.com/2009/06/mid-amateur-european-championship-results/

 

Paras suomalainen oli Geeli Sairanen (j.20), kapteeni Willberg oli 23, Juuso ja Pappa 27, Jani ja Tomi T 33,Jaska 78 ja Juki 93.

Muut suomalaiset (Lexa, Liiton Mies, Tomi T ja ISO OSSI)  MC.

 

Näyttää siltä, että työ joka suomen kaikki Midit ovat tehneet alkavat tuottaa tulosta. Meillä on  Europpalaisittain hyvätasoinen Mid tour ja jos pärjäät kotimaassa niin kehtaa mennä kansainvälisiin kisoihin pärjäämään.

 

Meri-Teijossa otetaan sitten mittaa sekä maajoukkueesta & tee se itse maajoukkuemiehistä.

Siinä on kova haaste.

 

-- Pressa --



 

 

 



Kausi lähti vihdoin käyntiin.

Pekka oli taas tehnyt hyvää työtä Pickalassa ja kenttä oli oikein hyvässä kunnossa (paljon paremmassa kunnossa kuin esimerkiksi minä).

Minusta oli hieno juttu, että naisten sarjassa oli täydet 21 pelaajaa.

Toivottavasti tämä suuntaa jatkuu ja naiset tulevat mukaan myös seuraaviin kisoihin.

 

Miesten sarjaan oli kova tunku, niinkuin yleensä keväällä  ja hyviä pelaajia jäivät jonotuslistalle.

 

Mitäköhän Juuso mahtaa tehdä talvisin? Hän pelasi viime vuonnakin loistavasti alkukaudella. Juusolla oli kuitenkin 'ongelmia' kestävyyden kanssa viime vuonna. Saa nähdä miten käy tänä vuonna.

 

Ja tiedoksi vielä Pohjoismaiden mestaruuskisat ovat peruttu. Maaottelu Ruotsia vastaan pelataan normaalisti Haningessa syyskuussa.

 

Tänä vuonna pelataan henkilökohtaiset EM-kisat Espanjassa ja Suomesta lähtee toista kymmentä pelaajaa. Tavoitteet ovat (niin kuin pitääkin) kovat. Kapteeni Willberg aikoo taistella mitaleista ja uskon, että sekä Papalla että Liiton miehellä on samansuuntaisia ajatuksia.

Ja kai muutkin meinaavat pärjätä.

 

Itseltäni katkeaa kolmentoista vuoden EM-putki tähän, selkä ei ole vieläkään 'kisakunnossa', joten tänä vuonna pidetään peukkuja pojille kotisohvalla. Pieni lohdutus on kuitenkin se, että tällä hetkellä minulla on enemmän pisteitä kuin Kapteeni Willbergillä..., joten mieli on korkealla!

 

-- pressa --

 

 

 

-- Thomas --

 

 

 

 

 

Kauden alkuun Pickalassa on vajaa kolme viikkoa.

Kävin sunnuntaina pelaamassa Forestin Kapteeni Willbergin, Pappa Ari

ja Joukkuejohtaja Runen kanssa.

Ilmeisesti tulemme pelaamaan Forestilla ja kolmen viikon kuluttua

se tulee olemaan hyvässä kunnossa.

 

 Meidän edessämme pelasi muuten Närpiön lahja Pickalan Mideille Peter

Wiklund. Hän paukkutteli miljoona birkkua ja vei kaikki

rahat (huh, onneksi en ollut mukana rahapelissä...).

Kapteeni Willberg pelasi ajottain tosi hyvää golfia ja samoin

tietysti Ari. Rune ja minä oltiin sentään mukana, ja keli

oli tosi hieno.

Kaikki tiedämme, että Kapteeni Willbergillä riittää

juttuja. Haluan tässä ja nyt tehdä selväksi, että kun hän

alkaa puhua siitä, miten hän kerran löy driverilla niin kovaa,

että vyö katkesi niin älkää ihmetelkö. Uskokaa, se on nimittäin

totta. Ja kaiken lisäksi se oli hyvä drive.

 

Saa nähdä jatkuuko Kapteeni Willbergin valtakausi midtourilla tänä

vuonna. Hän aikoo ainakin pelata hyvin EM-kisoissa. Haastajista

Tarinan mies Haarus on treenannut ahkerasti ja Juki (omien

sanojensa mukaan) voi olla aikamoinen musta hevonen.

Ari nimeä en viitsi edes mainita, hän on kuitenkin kärjessä.

 

Minusta on hyvä asia kun suurin osa Mideistä yrittää pelata suhteellisen

nopeasti. Valmistaudutaan omaan lyöntiin sillä aikaa kun kaveri on

lyömässä. Tutkaillaan puttilinjoja etukäteen. Kun nämä yksinkertaiset

pikkujutut ovat muistissa niin sääntöjen mukaiset 40sek per lyönti

riittää vallan mainiosti. Yritetään näyttää esimerkkiä tässäkin

asiassa.

 

Mielenkiintoisia kisoja on toivottavasti tulossa ja tänäkin vuonna

päästään pelaamaan tosi hienoilla kentillä ja elokuussa tulee yksi

uusi tuttavuus vastaan nimeltään Eversti Hämeenlinnassa. Everstissä

(ja Vanajanlinnassa) pelataan meisten EM-kisat 2010, joten jos se

heille kelpaa niin voidaan olla tosi kiitollisia siitä, että mekin

pääsemme sinne. Ja ainakin minun mielestänin kaikki muutkin kentät

ovat erittäin hyviä kisakenttiä meille, joten kyllä tästäkin kesästä

tulee hieno Mid-kesä.

 

 

Pari muistutusta vielä:

- Muistakaa ilmoittautua kisoihin ajoissa

- Maksakaa tourin jäsenmaksu etukäteen

 

Nähdään ja Harjoitelkaa ahkerasti!

 

-- Pressa --



 

 



Mid tourin karsinta kaudelle 2009 pelattiin lauantaina hyväkuntoisella ja haastavalla Keimolan Saras kentällä. Ja jälleen kerran Keimola osoitti, että kilpailujärjestelyt toimivat hyvin.

Hannu Vekkeli oli karsinnan paras hienolla tuloksella 75.

Karsinnan 39 parasta (ja tasatulokset) pääsevät ensi kauden ensimmäiseen kisaan, joka pelataan Pickalassa.

Pääsy muihin kisoihin riippuu siitä miten paljon muita kategoria pelaajia ilmoittautuu. Luen tarkemmin 'kategoria' sivuilta.

Seulasta pääsi läpi vanhoista konkareista esim Rune Nyström vaikka hän uhkasi siirtyä kokonaan seniorisarjaan ensi vuonna.

Unohtamatta muut niin mainittakoon, että tasoituksella 12,3 pelaava Petteri Aittola (LeviG) selvitti tiensä ensi kaudelle.

Nyt Hannu Ylinenpää saa ehkä matkakaverin etelän kisoihin...

 

Mid tourin toimikunta toivottaa kaikki uudet pelaajat tervetulleeksi ensi kauden kisoihin.

 

 

Jaahas, taas Ruotsin pojat (ja tytöt) näyttivät kaapin paikkaa meille.

Fin-Swe miehet 5-7, Fin-Swe naiset 3,5-8,5.

Perjantaina harkkakierroksella kaikki näytti vielä hyvältä. Ainoa huolenaihe
oli captain Willberg:n flunssa, mutta hän oli kuitenkin sitä mieltä, että
Buranan avulla mennään. Varmuuden vuoksi olimme kuitenkin yhteydessä Sairasen
Esaan (Geeli), jotta hän pääsisi valmistautumaan henkisesti mahdolliseen
sääli-maajoukkuepaikkaan... (Anteeksi Geeli ;))

Foursome:t menivät oikein hyvin, ME voitimme 2-1. Valitettavasti
Marco:lla oli kova kuume, eikä hän pystynyt jatkamaan, joten Geeli tuli hänen tilalleen. Ei
varmaan mikään herkkupaikka, sillä Espoon greenit olivat fantastisessa kunnossa ja
erittäin nopeat. Geelillä oli kyllä tekemistä vauhdin hakemisessa ilman
tutustumiskierrosta, Mutta näillä jatkettiin.

Iltapäivän fourball/bestball pelit olivat aikamoinen shokki meikäläisille.
Ruotsi voitti kaikki kolme ottelua. Onneksi Rosavillan illallinen oli hyvä ja
kaikki murheet unohtuivat vähäksi aikaa. Sunnuntaina oli vielä jaossa 6 pistettä,
joten vaikka Ruotsi johti lauantain jälkeen 4-2 niin tehtävä ei tuntunut
mitenkään mahdottomalta, haastavalta kyllä.

Sunnuntain singelit päättyivät kaikki aika nopeasti, puolet voitoista
menivät Ruotsiin ja puolet meille. Hyvin taisteltu ja pantiin kyllä
kampoihin niin paljon kuin pystyttiin, mutta sekään ei riittänyt
tällä(kään) kertaa.

Suomen joukkueessa pelasivat : Kapteeni Willberg (foursome) / Esa Sairanen
(fourball/bestball ja single), Varakapteeni Ari Vauhkonen, Jani Haarus,
Niko Helin, Ossi Smolander ja  Leo Savonen.

Mid tour kiittää Espoon Golfseuraa, Viking-Linea,Golfliittoa  ja Hexiä tuesta ja
kannustuksesta.

-- pressa --


Maajoukkue Ruotsia vastaan on valittu.

Kaikki kärkimiehet halusivat mukaan maaotteluun, ainoastaan Juuso Välilä on poissa maaottelusta henkilökohtaisista syistä, joten joukkue on:

Kapteeni Willberg, Lanzarote Haarus, Pappa Vauhkonen, Lexxa Savonen, +300m Helin ja Iso Ossi. Joukkueessa on kaksi ensikertalaista Niko Ja Leo, Arille tämä on jo neljäs maaottelu.

Maaottelu pelataan EGS:n hienolla kentällä ja taistelu tulee olemaan armoton, mutta voitokas. Kuitenkin täytyy muistaa, että ainoastaan ensimmäisessä maaottelussa Talissa 2004 Suomi on saanut kiertopalkinnon. Ottelu päättyi tasan, mutta Ryder Cup sääntöjen mukaan kannu (putteri) pysyy edellisen voittajan luona. Ja kun edellistä voittajaa ei ollut, kotijoukkue 'voitti'. Ruotsi on voittanut kaikki muut ottelut joten hampaankoloon on jäänyt aika paljon.

Tänä vuonna meillä on kuitenkin salainen ase nimeltään Timo Sipponen.

Ruotsin joukkueessa on ollut mukana (meinasin jo sanoa herrasmies, mutta onneksi ehdin jarruttaa...) eräs Thomas Engström, joka on kieltämättä hyvä pelaaja. Hän oli mukana Erkko Trophyssä 80-luvun alussa ja pääsi sunnuntaina pelaamaan Timpan kanssa voitosta. Timppa voitti 6-0 ja Thomas puhuu edelleen siitä tappiosta. Hän uhoaa ettei meillä ole mitään saumaa niin kauan kuin Timppa ei ole joukkueessa. Timppa kuitenkin puoliksi lupasi tulla kannustamaan Suomen joukkuetta Espooseen.

Toivottavasti pääsee.

Viime vuonna yritettiin keksiä uusia pelimuotoja maaotteluun.

Nythan pelataan Ryder Cup mallin mukaan. Lauantaina four-some ja best-ball, sunnuntaina singlet. Kapteeni Willberg on kehittänyt uusia mixed nelinpelejä ja siitä puhuttiin tosiaan jo viime vuonne Ruotsissa.

Saa nähdä miten homma etenee.

Tänä vuonna pitää kuitenkin keskittyä vaan voittamiseen.

pressa

UUTISIA PUOLASTA

7100 metriä! Jaahas, jos lisätään noin 60 metriä Talin jokaiseen reikään niin pystyn nippa nappa kuvittelemaan millaista tulee olemaan Puolan Mid-Am EM:ssä. Talin 17. reikä + 60 metriä on noin 475 metriä. Aika pitkä par neloseksi. Hemmetti sentään, Postolowon kentältä löytyy melkein yhtä pitkä par nelonen. Reikä nr 14 on 474 metriä backteeltä...

Ja backnine:lla ei ole yhtään par nelosta alle 400 metriä. Mihin me nyt oikeasti ollaan menossa?

Tänä vuonna oli ennätyksellisesti 15 suomalaista mukana EM-kisoissa.

(Mika Wikström, Marco Willberg, Ari Vauhkonen, Jani Haarus, Pekka Meriläinen, Timo Pulkkinen, Thomas Antila, Jaakko Malinen, Christian Preetzmann, Matti Moilanen, Mika Sandell, Tomi Rantamäki, Lauri Gulin, Henrik Lindfors sekä Mika Lehto).

 Ihme jos ei menestystä tule tällä porukalla!

Kaksitoista meistä asui Hotel Hansassa Gdansk:n vanhassa kaupungissa.

Pankkiiri ja Henkka L jakoivat korttelin kokoisen appartementoksen lähistöllä. Laurilla oli samanlainen kämppä omaan käyttöön. Laurin kylpyhuoneessa oli enemmän neliöitä kuin maajoukkueen yhteenlaskettu neliömäärä hotellissa.

No, kukaan ei ollut väittänytkään, että meillä olisi ollut luksusmatka ... ;)

Kapteeni Willberg oli joka tapuksessa hoitanut osuutensa vallan mainiosti ja matkajärjestelyt toimivat alusta asti oikein hyvin ja Hotelli Hansa oli hieno. Toivottavasti pelikin kulkisi samalla tavalla. Täytyy toivoa, että Marco saa toisen kiinnityksen Mid-tourin kiertopalkintoon tänä vuonna (Tourin voittaja toimii nimittäin kapteenina seuraavan vuoden kisoissa).

Saavumme jo maanantaina aamupäivällä Puolaan, veimme tavarat hotellille ja menimme kentälle fiilistelemään. Toiset puttasivat ja toiset lähtivät Bushnell:n etäisyysmittarin kanssa kentälle.

Tiistaina oli sitten ensimmäisen harjoitusvuoron aika. Kenttä oli aika kuiva, joten se ei tuntunut niiin pitkälle. Osa rei'istä pelattiin (onneksi) klubiteeltä.

Kuudentoista reiän teellä meinattiin kuitenkin saada urheilujuomat väärään kurkkuun. Lipulle oli 217 metriä, kolmen mailan vastatuuli ja greeni vähän ylempänä kuin tee. Edessä ja vasemmalla väylä vietti jyrkästi vesiesteeseen ja oikealla oli metsä. Kaivettiin driverit bägistä... Meidän ryhmä teki tupla, tupla, tripla ja keskeytys. Voi itku!

Keskiviikkona julkaistiin lähtöajat ja kun meillä ei ollut kovin monta autoa käytössämme, niin kuljetuspäällikkö Huulella oli paljon miettimistä.

Hotellilta kentälle kesti normaalisti noin 30 min ja ruuhkassa vähän enemmän. Onneksi reitti oli hyvin selvä ja jos eksyi matkalla niin ainahan oli mahdollista nauttia maaseudun nähtävyyksistä.

 

Ensimmäinen kisapäivä. Minulla on startti iltapäivällä, mutta käyn kentällä aamuvarhain jotta saadaan Mondeo takaisin hotellille iltapäivästarttaajille. Aamupalalla arvotaan miltä teeltä reikä nr 16 pelataan. Toivomme kaikki, että se viedään punaisille..., mutta todennäköisesti se on klubiteellä. Kaikilla on tosi hyvä fiilis päällä ja hyvältä näyttää.

Järjestäjät olivat selvästi scoutanneet miten Midiläiset pelaavat ja olivat ystävällisesti lyhentäneet kentän jonkun verran noin 6600 metriin.

Minulla on pelikavereina Eestin Mait Schmit ja Englannin Roger Roper, joka on yksi ennakkosuosikeista. Molemmat olivat tosi mukavia tyyppejä. Sen verran hermoilin ykkösellä, että löin avaukseni bunkkeriin. Sieltä kuitenkin 52:lla kahteen metriin, mutta puttasin ohi. Kakkosella teen tap-in birkun ja elämä hymyilee. Valitettavasti hymy hyytyy seiskalla kun selkä sanoo itsensä irti lopullisesti, siirryn laulukuoroon. Arean Pia Höckert järjestää minulle paluulennon perjantaiksi. Aamupäivällä ehdin olla Arin caddienä yhdeksän reikää. Viidennellä reiällä Ari oli lähellä lähteä laukoille, mutta hän kasasi itsensä todella hyvin. Näyttää siltä, että hän aikoo taas tänä vuonna olla mukana kärkikahinoissa. Ihme mies.

Lauantaina käyn treenaamassa putteja Talissa ja sen verran olen hengessä mukana, että laitoin maajoukkueen pelipaidan päälle. Puolasta tulee hienoja uutisia. Ari oli lopulta neljäs ja kapteeni Willberg kahdestoista.

Kaksi suomalaista saa henkilökohtaisen kortin!

Mid maajoukkue kiittää Area, Nike, MedOne sekä Suomen Golfliitto tuesta ja kannustuksesta.

-- Thomas --

thomas_avaa_6_vaylalla.jpg

Kauden alkuun on enää pari viikkoa. Midejä on kuulemma taas käynyt urakalla Thaimaassa ja Espanjassa pelaamassa ja aika moni on ollut perinteisellä Skåne-leirille huhtikuussa.

Toivottavasti treenit näkyvät kauden avaijaisessa Lohjalla. Uskon, että kenttä tulee olemaan tosi hienossa kunnossa, sillä muutama viikko meidän jälkeen pelataan Lohjalla Challenge tour osakilpailu.

Talvi on ilmeisesti ollut 'hyvä' golfkentille ja ollaan jo päästy pelaamaan kotimaassa. Lapissa kai hiihdetään vielä, mutta se onkin jo toinen juttu.

Kuulin äsken kapteeni Willberg:ltä, että 12 suomalaista on ilmoittautunut henkilökohtaisiin kisoihin. Minusta se on hieno homma, että Midiläiset ovat aktiivisia myös kansainvälisillä kentillä. Touri ilmoittaa seitsemän pelaajaa,ja joukkuessa on ennätyksellisesti viisi tee-se-itse maajoukkuemiehiä.

Tee-se-itse maajoukkuemiesten porukasta löytyy Suomen Mid-tourin osakilpailun voittajia, joten kuka vaan meistä voi pärjätä Puolassa. Toivottavasti tämä auttaa nostamaan tourimme tasoa entisestään.

Lohjalla nähdään!

 

Pressa

 

2008 Alustava kalenteri:

- 24-25/5 Lohja

- 5-7/6 Henk. koht. EM Puola (ei vahvistettu)

- 15-16/6 Pori Kalafornia

- 4-6/7 RPSM Porvoo (pvm ei 100%)

- 18-20/7 tai 25/27/7 LPSM Paltamo (pvm auki, riippuu muista kisoista)

- elokuu Meri-Teijo, pvm auki, riippuu seurojen mestiksistä ym ym.

- 30-31/8 Maaottelu Fin-Swe, kenttä auki

- syyskuu Pickala (6-7/9 tai 13-14/9, riippuu muista kisoista)

- syyskuu karsinta, viikko Pickalan kisan jälkeen, kenttä auki

- syyskuu joukkue SM Nokia River, viikko karsinnnan jälkeen

 

Maaottelu Ruotsi-Suomi, pressan tarina

Turpiin tuli

 

Midit kokoontuivat Suomen Turuuss 23.8. Aiheena oli maaottelu Ruotsia vastaan. Naiset lähtivät etukäteen hieman altavastaajina, sillä osa huippupelaajista jäivät Suomeen. Miehet uhosivat, matkassa olivat sentään rankingin kärkipelaajat.

 

Illalla käytiin syömässä Viking Linen mainiossa Food Gardenissa ja mentiin ajoissa nukkumaan. Onhan laiva 06.30 Tukholmassa joten luvassa oli aikainen herätys.

 

Päämääränä oli Landeryds GK Linköpingissä (noin 200km Tukholmasta etelään).

Ajoreitin löytäminen tänä päivänä on hyvin helppo, olihan kolmessa autossa Tom-Tomit ja meidän (siis Arin) autossa manuaalinen Pekka-Pekka takapenkillä. Nyköpings bro:ssa juotiin kuppi kahvi ja jatkettin matkaa hetken kuluttua.

 

Landeryks GK on tosi hieno paikka, stroke-saverin (joka osoittautui aivan liian kapeaksi...) mukaan siellä oli jo 600- 700 luvulla vanha viikinkikylä.

 

Huomasin, että olin unohtanut ottaa treenipöksyt mukaan, mutta paikallisesta pro_shopista löysin hienot bokserit. Kapteeni Willberg:kin innostui niistä sen verran, että hän halusi ehdottomasti tulla samaan ryhmään kuin minä.

 

Loistava kenttä! On kapeita reikiä, on pitkiä reikiä, on lyhyitä reikiä.

Välillä pitää lyödä draw ja välillä pitää lyödä fade. Matkamme meinasi loppua jo 13:lla reiällä  (par 5, vajaa 500m), jossa on out ja junarata oikealla.

Teeboxi näytti rangelta lyöntimääristä päätellen.

 

Sain pelata foursome ottelun Lanzarote-Janin kanssa. Landeryd on siinä mielessä mielenkiintoinen foursome kenttä, että neljä par 3 ovat 'parittomia'.

Pelaaja joka avaa parittomilla reillä lyö monta lyöntiä greenille. Ja toinen pelajaa puttaa (tai chippaa paljon). Joten meidän ryhmässä valinta on äärimmäisen helppo kun meillä ei ollut kuin kaksi vaihtoehtoa. A) Thomasin rautapeli + Janin puttipeli, B) Janin rautapeli + Thomasin puttipeli. Aivain oikein! Meillä oli tasan yksi vaihtoehto. Ja se toimi oikein hyvin. Jani löi hyvin ja minä puttasin ja chippasin niin kuin ennen vanhaa. Janin ensimmäinen putti taisi olla 12:lla. Olimme dormissa 15. reiän jälkeen mutta sitten ruotsalaiset päättivät pelata. 16:lla, +500m vastatuuleen ja ylämäkeen he olivat kahdella fourgreenillä. He voittivat sekä 16 että 17 birdiellä ja kun minä vielä ryssin avauksen 18:lla (bogey loppujen lopuksi) niin ottelu päätyi tasan.

 

Lounastauko.

 

Vaihdettin vähän pareja ennen bestballia. Nyt oli tarkoitus pelata Arin kanssa, olimmehan joskus pelanneet tosi hyvin bestballissa. Alku on tosi kauhea, Ari puttasi huonosti, mutta minä en edes päässyt puttaamaan. Ollaan neljä down kuuden reiän jälkeen. Mietitään jo miten me päästäisiin edes 12:lle

reiälle...sitten yhtäkkiä pelimme lähti kulkemaan ja birdiet 11:lla ja 12:lla toi meidät takaisin otteluun, joka värikkäiden vaiheiden jälkeen päätyi tasan.

 

Pelien jälkeen käydään saunomassa ja jossain vaiheessa miesten pukuhuone on täynnä ruotsalaisia Mid-naisia, jotka huutavat 'va läckert'. Vai huusiko ne 'va läckra'...?

 

Nelinpelien jälkeen miesten ottelu on 3-3 ja naisten 0,5- 5,5.

 

Illalla meillä oli gaala-illallinen klubilla. Kapteenille ja Wikille tarjottiin ilmeisesti jonkinsorttinen sieni-soppa. Loppuillasta en enää nähnyt mitään (rillit olivat kyllä tallessa) sillä kyynelet valuvat silmissä ja vatsalihaksiin sattuu.

Ruotsalaisetkin tilasivat tarjoilijoilta samaa mitä he ovat voimakaksikolle tarjonneet...

 

Sunnuntaista ei kannata puhua. Hävittiin singlet 1-5. Kapteeni oli ainoa joka voitti matsinsa. Naiset kaunistelivat lukujaan vähän ja loppujen lopuksi Ruotsin naiset voittivat 9,5- 2,5.

 

Häviöistä huolimatta, reissu oli onnistunut ja totuuden nimissä pitää sanoa, että jos meinaamme joskus pitää kiertopalkinnon meillä, niin meidän pitää onnistua oikein hyvin. Se ei riitä, että pelaamme sitä normaalia peliämme vaan meidän pitää keksiä keinot miten saadaan itseämme nostettua seuraavalle tasolle.

 

Ensi vuonna maaottelu pelataan Suomessa 30.- 31. elokuuta. Silloin voitetaan!

 

-- Pressa --



 

 

21.08.2007

Karsinta kaudelle 2008 pelataan Wiurilassa 15.9 ja mahdollisesti myös 16.9., riippuen osanottajamäärästä.

Kauden 2008 Mid-karsintaan saa osallistua kaikki pelaajat, jotka
täyttävät 34v (tai enemmän) vuoden 2007 aikana.

Karsinnan 40 parasta saa paikan ensimmäiseen osakilpailuun. He
pääsevät 'karsinnan parhaat'  kategoriaan mukaan.

 Lisä-infoa kategorioista http://www.golf.fi/portal/golfliitto/kilpaurheilu/mid_golf_tour/kategoriat/

Kaudella 2008 pääsemme jälleen kerran pelaamaan hyville ja hyväkuntoisilla
kentillä. Alustava kalenteri on:
- Lohja
- Pori, Kalafornia
- Porvoo, RPSM
- Paltamo, LPSM
- Meri-Teijo
- Viimeinen osakilpailu on vielä auki
- Nokia, joukke SM

Virallinen kalenteri julkaistaan heti kun se on valmis.

Kansainväliset kisat 2008
- EM Puola, tähän kisaan pääsevät Mika  Wikström ja vuoden 2007 rankingista
parhaat kilpailun EGA:n kriteerit täyttävät pelaajat.


- Maaottelu Ruotsia vastaan. Maaottelu on avoin myös ammattilaisille
ja siihen pääsee kuusi parasta halukasta ensi vuoden rankingista,
ilmeisesti neljän osakilpailun jälkeen.

Karsinta vuoden 2009 EM-kisoihin (ilmeisesti Espanjassa) tapahtuu
vuoden 2008 rankingin perusteella.

 

13.08.2007

Midit PM kisoissa.

Pohjoismaiden mestaruuskisat pelattiin ensimmäistä kertaa siten, että kaikki ikäryhmät (juniorit, yleinen sarja, midit ja seniorit) kisasivat samaan aikaa samalla paikkakunnalla. Idea oli loistava ja kisafiilistä riitti.

Juniorit ja yleinen sarja pelasivat Fredrikshavn:n kentällä.

Midit ja seniorit seikkailivat Hvide Klit:n kapeilla väylillä.

Tuntui valitettavasti siltä, että oltiin enemmän metsissä kuin väylillä.

Midien iskukykyisessä naisjoukkueessa pelasivat Minna, Ansku, Sari ja Taina. Midmiesten edustajat olivat Kuopion mies Jani, Eppu the Bogeyman (nimi johtuu geenimutaatiosta, joka on hieman kiusallinen golfpelaajille.

Tätä mutaatiota ei ole havaittu normaaleilla ihmisillä), Tspulkkinen ja Pressa.

Olimme valmistautuneet hyvin huolellisesti kisaan ja katsoneet ilmakuvia kentästä. Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että ilmakuva valehtelee.

Ja jälleen kerran olimme oikeassa. Ilmakuvien perusteella kenttä näyttää lentokentältä, mutta todellisuudessa se on niin kapea, etteivät edes midien hyvin vaatimattomat egot mahtuneet väylille. Puhumattaakaan driveista.

Avausmailaa piti kuitenkin käyttää aika usein, sillä muutama par nelonen oli yli 400 metriä ja se on hirmu pitkä matka. Ja kaiken lisäksi siellä tuulee. Eppukin oli valmistautunut omalla tavalla, ja hänellä oli haieväät matkassa sillä hotellissa oli kylpylä. Hän ei kuitenkaan mennyt edustusasussa kylpemään vaan onneksi hän näytti tavalliselta turistilta, eikä Suomen Mid maajoukkueen huippupelaajalta. Myös Tspulkkinen osallistui vesileikkeihin, ja me emme voineet Janin kanssa muuta mennä piiloon, ettei vaan kukaan olisi yhdistänyt meidät huoneen 306 asukkaisiin.

Mid miehet keräsivät tässäkin kisassa kehuja. Kyllä he ovat komeita.

Varsinkin Norjan naisseniorit olivat innoissaan. Olisimme mielummin nähneet Norjan Mid-naisia, mutta heillä ei ollutkaan joukkeutta.

Ihmettelimme Anskun kanssa missä he oikeasti ovat.

Me olimme sitä mieltä, että myös peliasumme olisivat ansainneet kehuja...

Minna oli ilmeisesti syönyt jotain sopimatonta lauantain gaala-illallisella.

Hän löi nimittäin uuden kenttäennätyksen 70 (ulos 31 = aivan käsittämätön tulos). Mid naiset pelasivat muutenkin tosi hyvin ja olivat hopealla.

Naiset jopa lupasivat järjestää mitalikahvit. Miten niin kapea ja vaikea kenttä? "Menisivät rangen kautta!"

Mid miehet olivat neljännellä sijalla tasapaksujen suoritusten jälkeen.

Ainostaan Norja jäi taaksemme. Mutta hyvin nopeasti unohdettiin huonot lyönnit ja alettiin pohtia kuka mahtaa tulla viidenneksi seuraavassa Mid kisassa Talmassa, vaikka vähän aikaisemmin päivällä tuntui siltä, että olisi pitänyt viilata ranteet auki tylsässä wegdellä.

Hvide Klit kentän kotisivut: www.hvideklit.dk Ja kisatulokset www.golf.fi sivuilta

Pressa

eiku, Metsuri

 

 

18.06.2007

Tee-se-itse maajoukkuemiehestä sankariksi

Midi maajoukkue (Ari, Matti, Pekka, Jaska, Risto, Tomi ja Marco) sekä omalla kustannuksella (Wiki + Thomas ja caddie Sirpa) matkustivat 4.6 Sveitsin Geneveen ja Mid-Am Euroopanmestaruus kisoihin Domain Imperial kentällä. Reissu alkaa yllättävän organisoidusti. Wiki oli pitkään kolmentana varalistalla joten hänelle tuli kiire saada lentolippuja Geneveen. Onneksi sekin onnistui ja hän saikin suoran lennon. Mutta majapaikkaa hänellä ei vielä ollut.

Lufthansa toi meidät turvallisesti perille ja nopeasti pakkasimme tavarat kahteen vuokra-autoon ja lähdettiin Nyon:iin.

Jaska lähti kärkeen ja yllättävin pienellä säädöllä tulimme upeaan Beau Rivage hotelliin joka sijaitsee avain Geneve järven rannalla.

Järven toisella puolella (=Ranska) häämötti Mounta Blanc!

Sirkka valitettavasti sairastui juuri ennen lähtöä joten yksi peti oli vapaana. Ari tarjosi ystävällisesti Wikille yösijaa ja koko joukkue oli samassa paikassa.

Tiistiaina ensimmäisenä harjoituspäivänä pelattiin perinteisesti rookiet vastaan vanhat pienellä muutoksella. Tällä kertaa meillä oli kolme kolmen hengen joukkuetta: rookiet, keskinkertaiset (= 1-4 aikaisempaa EM kisaa), ja vanhat. Keskinkertaiset (Pekka, Wiki ja Jaska) olivat tällä kertaa ylivoimaisia. He taisivat voittaa rookiet lyönnillä ja vanhat lyönnillä.

Keskiviikkona meillä oli aamustartit ja päästiin jo jonkin verran sinuiksi kentän kanssa. Illalla oli viralliset avajaiset jossa meidän joukkue loisti tyylikkäillä klubitakeilla. Oli taas mukava nähdä vanhoja tuttuja aikaisemmilta vuosilta. Barry Englannista (voitti Turkissa ja toimi jo Ranskassa 1996 Juuson autonkuljettana kun taksit eivät kulkeneet sunnuntai aamuna), Paul Tanskasta/Englannista/Belgiasta, Didi & kumppanit Itävallasta jne.

Joukosta löytyy monta pelaajaa jotka ovat pelannnet Erkko Trophyä aikoinaan. Tänä vuonna taitaa olla vain yksi voittajasuosikki, Gary Wolstenholme, Francois Illouz:lla on selkäongelmia ja hänen pitkät rautansa ovat yhtä vinoja kuin Teemu Laakson drivet (anteeksi Teemu), joten Illouz tuskin pystyy kamppailemaan voitosta.

Kenttä on hieman erilainen kuin edelliset EM-kentät. Täällä on enemmän tilaa tee:ltä, mutta ei tätä leveäksi voi millään sanoa.

Vaikeudet alkavat greenien ympärillä. Greenit ovat suhteellisen pienet ja pitkissä puteissa on yleensä kaksi tai kolme eri breikkiä. Kaiken lisäksi heti greenien vieressä on pieni 'rotko' joka heittää vinot lyönnit kauas pois lipusta. Eli kenttä suosii selvästi hyviä rautapelaajia. Ja niitähän riittää meidän joukkuessamme! Klubitalo on muuten käsittämättömän hieno.

En tiedä oliko kisajännistystä vai mikä mutta torstaina käännettin väärästä risteyksestä ja tulimmekin Schumin kotipihalle.

Hänkin on klubin jäsen mutta käy kentällä aika harvoin. Hän viihtyy kuulemma enemmän pienen paikallisen jalkapallojoukkueen treeneissä.

Minulla kisat alkavat loistavasti, pari säkäpomppoa ja pari pitkää puttia reikään ja elämä hymyilee. Myöhemmin rundillla alkaa sataa ja ukkonen jyrisee hyvin lähellä. Kun olen 17. reikän greenibunkkerissa keskeytetään peliä. Meidän ryhmä kävelee klubitalolle, mutta esim Tomin ryhmä (ja pari muuta ryhmää) ahtautuu pieneen sadesuojaan tunniksi.

Perjantaina pelataan samoissa ryhmissä. Ainakin minulla on suuria vaikeuksia puttien kanssa, ihan kuin eilinen sade olisi pahoinpidellyt niitä. Wiki jatkoi tasaista hyvää peliä ja hän on jaetulla 13. sijalla enne finaalirundia. Arilla, Marcolla ja Thomas'lla on kaikilla 155 lyönti ja sijoitus on noin 35. Risto sai yht'äkkiä päähänsä näyttää mitä hän oikeasti osaa ja pelasi viimeiset kuusi reikää kaksi alle. Mahtava suoritus. Tomi, Pekka, Matti ja Jaska jäivät harmittavasti pikkaisen cuttiviivan vääräälle puolelle.

Illalla käytiin klubilla illallisella ja syötiin oikein hyvin.

Finaalikierroksella meillä on kaikilla tarkoitus nousta tuloslistoilla ja tunnelma joukkuessa on hyvä. Itse tuskailen taas puttien kanssa ja olen ihan ihmeissäni. Toivottavasti muilla menee paremmin. Matkan aikan kuulen huhuja, että Wiki on tekemässä hurjaa nousua, jossain vaiheessa hän oli kuulemma kolme alle!

Tätä vauhtia Wiki saa henkilökohtaisen kortin ensi vuoden kisoihin. Vähän myöhemmin tajutaan, että Wikillä on mahdollisuus jopa miteleille. Huhuh, onpas jännät paikat.

Ja niinhän siinä sitten käy, Wiki nousi kakkoseksi ja teki Midi historia!

On se hieno olla suomalainen palkintojenjaossa. Ja taas tänä vuonna muut pelaajat ovat ihmeissään kun kerrotan miten Mid tour toimii Suomessa. Ainoastaan Ruotsissa, Itävallassa ja Sveitsissä pelataan kunnon touria. Aika monta pelaajaa ilmaisivat jopa halukkuutensa tulla johonkin Suomen kisaan pelaamaan.

Illalla vaihdettiin paitoja ja lippiksiä Engelsmannien kanssa ja pienen neuvottelun jälkeen päätetiin juhlia Wikin hopeamitalli Beau Rivagen terassilla. Illalla hotellissa oli myös hääjuhlat joten iloa riitti kaikille.

Pientä sählinkiä saatiin loppujen lopuksi aikaiseksi. Jaskan bägi jätettiin epähuomiossa hotelllin pihalle... Muutaman puhelinsoiton jälkeen (onneksi Marco puhuu ranskaa) mailat löydettiin ja taksilla saatiin ne lentokentälle ajoissa. Muuten kaikki sujui oikein hyvin jos ei muisteta sitä, että Tomi käveli golfkentällä päin puuta ja makasi tajuttomana vähän aikaa. Onneksi puu osui Tomin päähän eikä käteen joten hän pystyi pienen huilin jälkeen jatkamaan.

Nyt ei muuta kun odottamaan, kutsuuko golfliitto myös Wikin matkakumppaneita mitalikahveille...

-- Thomas --

 

 



30.3.2007

 

No niin, lämpimän kevään takia talviharjoittelu taisi jäädä aika vähiin tänä 'talvena'.
Huhujen mukaan Midit ovat kuitenkin käyneet joukolla Thaimassa,

mm. Tampereen koko kahden miehen Mid-joukkue leireili siellä.
Mutta nyt päästään jo pelaamaan muutamalla kentällä Suomessakin ja veikkaan,
että pääsiäisenä suuri osa etelä Suomen kentistä ovat auki.
Talin rangekin on jo ollu auki viikon verran ja greenit ovat melkein vihreät.


Mutta minunhan piti puhua Mideistä ja kaudesta 2007.
Jonkun verran muutoksia on taas tullut ja toivottavasti ollaan menty parempaan suuntaan.
Aloitetaan karsinnasta. Olemme siirtymässä syyskarsintoihin niinkuin muillakin toureilla.
Nyt eletään kuitenkin siirtymävaihetta ja meillä on vielä tänä keväänä
kahden päivän (yksittäinen pelaaja pelaa jomman kumman päivän) karsinnat (Pickalassa).
Karsintojen ensimmäinen osa pelaattiin jo syksyllä.
Eli Pickalasta on jaossa 13 paikkaa molempina päivinä.
Syksyllä karsitaan sitten Wiurilassa.
Karsinnat ovat taas 18 reikää ja niitä pelataan sekä lauantaina että sunnuntaina.
'Alaikäiset' saavat osallistua syyskarsintaan, riittää että he ovat 'täysikäisiä' seuraavan keväänä.
Tulemme kuitenkin jatkossa järjestämään yksipäiväiset kevätkarsinnat

joihin Matti-Myöhäiset voivat osallistua.


Uutta on myös Pohjoismaiden mestaruuskisat vaikka niitä on pelattu jo aika
monta kertaa. Mid PM:t ovat toki pelattu vasta kerran. Uutuus on se, että
kaikki ikäryhnmät pelaavat samana viikonloppuna ja samassa paikassa.
Minusta tämä on loistava juttu ja kiitos golfliitoille tästä. Kisat pelataan
Tanskassa 3-5.8 ja maajoukkueeseen valitaan suoraan Midien rankinglistasta
parhaat halukkaat. Joukuueessa on neljä miestä ja neljä naista.
Lentolippuhässäkän takia meillä pitää olla  nimet selville hyvin aikaisin
joten joukkue nimetään kolmen kilpailun jälkeen.

 

Sitä ennen maajoukkue on ehtinyt käydä Sveitsissä henkilökohtaisissa
kisoissa. Tästä reissusta tulee lisää infoa myöhemmin. Joukkue on valittu
viime vuoden rankingin mukaan. Ensi vuoden henkilökohtaisiin EM-kisoihin
ilmoitetaan kaikki ne jotka ovat tämän vuoden EM-kisoissa kahdentoista
parhaan joukossa + kuusi parasta halukasta tämän vuoden ranking-listasta.
Lopulliseen rankingiin otetaan mukaan viisi parasta kilpailua.

Elokuussa meillä on myös maaottelu Ruotsia vastaan Linköpingissä,
päivämäärä on 25-26.8. Joukkueseen valitaan kuusi parasta halukasta SM lyöntipelin
jälkeen.

Maaottelu Ruotsia vastaan ja PM kisat ovat avoinna kaikille
golfpelaajille. Siis sekä amatööreille että ammattilaisille jos nyt joku
haluaa jakaa kansa kahtia. Ja molemmissa tapahtumissa on sekä naisten että
miesten sarja.

 

Kotimaassakin pelataan. Tämän vuoden kilpailukalenteri on pitkälti entisen
puheenjohtajan Kimmo Pennasen käsialaa ja päästään tänäkin vuonna hyville
kentille. Kilpailukalenteri on hyvin eteläpainoitteinen mutta toisaalta
suurin osa pelaajista tulevat RuuhkaSuomesta. Lyöntipeli SM:t ovat
Paltamossa,jonne palataan muutaman vuoden tauon jälkeen.
Upea kenttä, joka vaatii tarkkuutta. Yleensä jos pallo näkyy avauksen jälkeen niin kaikki hyvin.
Kentän vieressä on vuokramökkejä joissa on hyvä asua.

 

Saa nähdä miten uudet nuorukaiset pärjäävät tänä vuonna. Esimerkiksi Turun
Mika Brunou on päässyt miehen  ikään ja hän on jo monta vuotta puhunut Mid
tourista. Ja hänhän pääsi syyskarsinnoista läpi, tosi rimaa hipoen ;)
mutta ansaitusti. On hyvin mahdollista, että paras midiläinen tänä vuonna
onkin seniori kun Pappa Vauhkonen on nykyään seniori.
Toivottavasti hän jaksaa tulla kiusaamaan nuorempia.

 

Tepi Saarentola on etsinyt sponssoreita ahkerasti ja pääsponssori on
edelleen Golf-Center. Golf-Center tarjoaa Mid-jäsenille merkittäviä
alennuksia/etuja. Huom! myös karsintaan osallistuvat voivat liittyä
jäseneksi riippumatta siitä miten peli sujui karsinnoissa.

 

Ja muistakaa, että ensimmäiseen kisaan (Pargas) pitää ILMOITTAUTUA ENNEN
KARSINTAA! Tähän on yksi hyvä syy. Kaikkiin kisoihin pitää ilmoittautua
viimeistään edellisen viikon torstaina klo 1800, ilman poikkeusta.

Ei sitten muuta kun treenaamaan! Ja nähdään viimeistään Paraisissa.

 

-- Pressa --

 

 

 

 

 

16.8.2006

SM-lyöntipelejen ja Wiurilan osakilpailun antia

Kevään karsinnassa saatiin esimaku tulevasta. Entinen ET-pelaaja Mika
Piltz ja elävä legenda Stone (Kiviharju) osallistuivat Mid tourin
karsintaan.
Onneksi heille ja Mid tourille  molemmat läpäisivät karsinnan(ei tourimme
sentään niin kovatasoinen ole). Kyllä pelimies erottuu massasta. Stone tuli
myöhemmin lyöntipeli SM:iin ja hän voitti kisan vakuuttavalla pelillä.
Minulla oli suuri kunnia pelata Stonen kanssa ensimmäisenä päivänä, ehkä
hänelle tuli sen takia kisan huonoin kierros...

Viikko SM kisojen jälkeen Midit kokoontuivat Wiurilaan ja lähtölistassa
oli entinen (anteeksi Mikko) huippupelaaja ja nykyinen liiton mies Mikko
Rantanen. Minusta se on tosi hieno juttu kun pelimiehet ovat löytäneet
Mid tourin. Kyllä me kaikki vähän vähemmän pelimiehet olemme helisemässä
kun katsomme näiden herrojen touhua. Ja toivottavasti se antaa intoa
harjoitella. Ja niin sitten kävikin, Mikko voitti kisan hienolla
tuloksella -1.
Eli kyllä Mikko on edelleen pelimies.

Mikko hehkutti kisan jälkeen, että hänellä on hyvä mahdollisuus voittaa
tämän vuoden 'kisakeskiarvonkisan' ykköspalkinnon. Nyt en muista, mutta
taisi olla niin, että vasta kahden kilpailun jälkeen otetaan pelaajan
keskiarvo huomioon.
Ja kaiken lisäksi en muista onko meillä edes sellaista palkintoa ;)

-- Thomas --

ps. ajattelin mennä lyömään wedgejä tänään (sattuneesta syystä...)


 

10.8.2006

Uusvanha pressa Thomas aloittaa

Mid tour on pyörinyt Suomessa jo 15 vuotta ja sinä aikana on ehtinyt tapahtua
paljon. Nykyään pelataan reikäpeli SM:ä, seurajoukkueiden SM:ä, maaottelu Ruotsia vastaan
sekä Pohjoismaiden mestaruuskisat. Alussa oli viisi osakilpailua, josta yksi oli
lyöntipeli SM. Alusta asti touri on lähettänyt pelaajia henkilökohtaisiin EM kisoihin.
Nämä pelaajat edustavat Suomea ja Mid touria. Olemme jopa menestyneet niissä, neljä eri
suomalaista ovat olleet kymmenen parhaan joukossa EM:ssä. Meillä on sen verran
kovatasoinen touri, että menestys kansainvälisillä kentillä ei ole mikään yllätys.

Mid tour (joka silloin oli Mid-Am tour) perustettiin 90-luvun alussa sen takia,
että Suomeen haluttiin saada kilpasarja yli 35-vuotiaille. FAT (nykyään FGT) kisat
alkoivat olla sen verran kovia, että työssäkäyvä puoliseniori ei enää pärjännyt niissä,
mutta haluttiin kilpailla backteeltä. En oikein jaksa uskoa, että Skuge, Bäbä, Janne
ja muut tiesivät mitä he olivat panemassa alkuun. Heille kuuluu suuri kunnia meidän
touristamme ja meidän pitää vaan jatkaa heidän työtään.

Mielestäni tärkein asia tourillamme on se, että saadaan pelata hyviä kisoja
hyvillä kentillä mukavien kavereiden kanssa. Ja näin tapahtuukin, porukka ottaa
kisat tosissaan muttei vakavasti. Touri on sen verran haluttu pelipaikka, että
kaikki halukkaat eivät pääse mukaan. Sen takia meillä on karsinnat ja eri
kategorioita. Tarkoitus on että pelaamalla hyvin kisoissa tai karsinnoissa pääset
mukaan. Meidän pitää kuitenkin jättää muutama paikka auki satunnaisvierailijoille,
joten hcp-kategoria on vaikea hylkää kokonaan. Jonkun verran hienosäätö on varmaan
paikallaan, esim RPSM:n hcp kiintiötä voisi pienentää.

 

Olen myös sitä mieltä, että meidän pitää antaan mahdollisuus mahdollisimman monelle
pelajalle päästä Mid tourille. Meidän kisoissa on paljon pelaajia (jonkun mielestä
liikaakin) ja aina kun on tungosta niin olosuhteet eivät ole kaikille optimaaliset.
Kyllä minäkin haluasin aina lähteä pelaamaan klo 10.00 auringonpaisteessa
sen ja sen pelaajan kanssa. Näin ei kuitenkaan onnistu paitsi hyvällä tuurilla.

Meidän kisat ovat kuitenkin sangen hienoja tapahtumia juuri sen takia, että niissä
käy paljon pelaajia. Joku voittaa ja joku häviää, kilpailuissa käy aina näin.
Onneksi tourin pelaajat ovat sitä fiksumpaa sorttia, joka iloitsee kaverin
onnistumisista ja yrittää itsekin onnistua.

Toivinkin, että toimikunta saa hyviä ja perusteltuja ehdotuksia miten kehitetään
touria jatkossakin.  Meidän pitää sopia ensi vuoden ensimmäisestä kisasta ja
reikäpeli SM:stä. Kimmohan hoiti meille kisat Ruukkiin, Kurkkiin, Keimolaan
ja Paltamoon. Meidän pitää jollain tavalla sopia syyskarsinnasta. Kuinka monta
pelaajaa siihen voi osallistua?  Syyskuun lopussa päivän pituus sanelee aika paljon.
Mitä tehdään niille tourin pelaajille, jotka eivät ole 50. joukossa eivätkö
mahdu syyskarsintaan?

Hommia riittää sillä meillä on työ edelleen kesken.

Uusvanha pressa Thomas